Pohdintaa ja vinkkejä patjan valintaan.

Kun asiakas saapuu huonekaluliikkeeseen ostamaan uutta sänkyä tai patjaa, voi vaihtoehtojen määrä aluksi hämmentaa, varsinkin jos edellisesta sänkyostoksiin liittyvästä käynnista on vierähtänyt reilusti aikaa!

Vaihtoehtoja riittää

On sängynrunkoja, runkosänkyjä, jenkkisänkyjä..ym. Tyypillisiä kysymyksiä alkuhämmennyksen jälkeen usein on; Mikä näistä sitten olisi paras vaihtoehto? Mitä eroa on runkopatjalla ja jenkkisängyllä? Onko jenkkisänky paras sänky?

Isojen valmistajien yksittäiset mallistot kattaa yleensä aina kaikki sänky ja patjavaihtoehdot: joustinpatjat, runkopatjat eli runkosängyt, jenkkisängyt ja moottori- eli säätösängyt.

Yhteistä näille vaihtoehdoille on, että joustinrakenteisissa mallistoissa on yleensä aina samat joustimet ja pehmusteet, riippumatta siitä onko kyseessä malliston runkopatja, jenkkisänky, tai vaikka moottorisänky. Tällöin myös patjaosan tuntuma on sama riippumatta mistä vaihtoehdosta on kyse. Eli, asioita voi tehdä eri tavalla, ja on makuasia mikä itselle sopii ja tuntuu hyvältä!

Pettymys nykyiseen patjaan

Asiakkaalla voi olla myös omakohtaiseen kokemukseen liittyvä vankka mielipide kauppaan tullessaan. " Ei ainakaan ikinä enään jenkkisänkyä " tai " ei ainakaan joustinpatjaa ", nykyinen patja on mennyt pehmeäksi parissa vuodessa!

Itselläni herää tällöin mielessä välittömästi pohdinta; Miten voi olla mahdollista, ja mistähän asiakkaamme on ostanut niin huonon patjan? Edullisenkin patjan pitäisi kyllä säilyttää ominaisuutensa huomattavasti pitempään.

Mikä on mennyt vikaan patjan hakinnassa?

Vaihtoehtoja on kaksi. Joko sänky tai patja todella on huono, tai se on nukkujalle vääränlainen ja alimitoitettu. Jälkimmäinen vaihtoehto on usein todennäköisempi.

Pääsääntönä on, että edullisimmat patjamallistot on luokiteltu ja tarkoitettu kevyille nukkujille, ja keskipainoiset ja painavammat nukkujat tarvitsevat jo sisämateriaaleiltaan ja jousistoltaan jämäkämpää patjaa, jolloin edullisimman vaihtoehdon ominaisuudet eivät yksikertaisesti riitä. Tällöin kyse ei ole siitä, että patja tai jenkkisänky olisivat olleet lähtökohtaisesti huonolaatuisia, vaan tarve ja ominaisuudet eivät ole vain kohdanneet.

Painoluokitus

Usein kysytään painoluokiteltuja patjoja. Ajatuksena se, että voisi saada oman painon mukaisen tarkasti itselleen sopivan patjan. Joskus vuosia sitten numeerista painoluokitusta käytettiin markkinoinnissa enemmänkin, etenkin vaahtomuovipatjoissa, ja sieltä se on jäänyt varmaan monen mieleen.

Tästä on nykyään yleisesti luovuttu sen takia, että nukkujan paino ei yksistään ole riittävä mittari patjan valintaan! Siihen vaikuttavat mm; edellä mainitut nukkujan omat mieltymykset ja ruumiinrakenne.

Esimerkki: On kaksi ihmistä jotka painavat saman verran. Toinen on 170 cm pitkä, ja toinen 190 cm pitkä. Paino jakautuu silloin patjaan eri tavoin, ja patjalta vaaditaan jo eri ominaisuuksia.

Nykyään käytetään esimerkiksi luokitusta; Soft = 60 kg ja alle, Medium = 60-80 kg, Hard = 80-100 kg, Extrahard 100 kg ja yli. Tämä viitteellinen luokitus antaa hyvän kuvan patjan kovuudesta ja lähtökohdan patjan valintaan.

Entä jos selkävaivaa?

Kaikki eivät ole patjaostoksille tullessaan kuitenkaan perusterveitä, vaan asiakkaalla voi olla vaikka tilapäistä tai jatkuvaa selkäkipua. Hän on voinut kokeilla vuosien varrella monenlaisia patjoja ja mikään ei tunnu hyvältä. Monet ovat myös kertoneet että eivät voi nukkua sängyssä kipujen takia, vaan nukkuvat yöt lattialla, tai ainakin osan yöstä. Siinäpä ongelmaa kerrakseen?

Tällaisissa tapauksissa paras ratkaisu onkin usein löytynyt mahdollisimman kovasta patjasta, joka ei juurikaan jousta. Ei varmasti yleispätevä, eikä oppikirjan mukainen kaikille sopiva ratkaisu, mutta monille kuitenkin.

Petauspatjat

Petauspatjalla eli sijauspatjalla on myös iso merkitys kokonaisuudessa. Sillä voidaan säätää vuoteen pintapehmeyttä ja viimeistellä vuoteen mukavuus ja tuntuma itselle sopivaksi.Vaihtoehtoja onkin runsaasti. Sisusmateriaalina petauspatjoissa on pääsääntöisesti erilaatuiset ja paksuiset vaahtomuovit. Päällisinä on hengittävät joustokankaat, ja päällisen sisäpuolella vanutikkaus.

Toinen petauspatjan tärkeä tehtävä on suojata varsinaista patjaa likaantumiseltä. Petauspatja tulisikin vaihtaa useammin kuin itse patja. Suositus on, että petauspatja vaihdettaisiin noin viiden vuoden välein.

Korvaako hyvä petauspatja huonon patjan?

Usein törmää myös siihen luuloon, että huonoksi menneen, tai osin ominaisuutensa menettäneen patjan käyttöikää voisi jatkaa hankkimalla sänkyyn uuden petauspatjan. Se ei pidä valitettavasti paikkansa.

Syy, miksi näin ajatellaan voi myös olla se, että petauspatjan kuluneisuus ja huono kunto on helpompi havaita! Vaikka itse patja olisi jo väsynyt, niin se ei välttämättä näy päällepäin mikäli patja ei sitten ole jo ihan lopussa. Myös se, että nukkuja on niin tottunut vuosien varrella omaan patjaansa, ettei huomaa, että perimmäinen vika onkin siinä, eikä kuopalle menneessä sijauspatjassa.

Olenkin joskus käyttänyt vertausta, että jos talossa on sokkeli rikki, niin se pitää korjata ensin ennen muuta remonttia. Sama pätee vuoteeseen. Patja on se vuoteen sokkeli, joka kantaa nukkujan.

Millainen olisi sitten paras patja?

Tuohon alun kysymykseen "Mikä olisi paras vaihtoehto" ei ole yhtä oikeaa vastausta. Ihmiset ovat ruumiinrakenteeltaan erilaisia, ja eripainoiset, muotoiset, ja pituiset vartalot painuvat patjaan eri tavoin ja tarvitsevat sen vuoksi myös erilaisen patjan.

Teoriassa hyvä patja on sellainen, missä keho saa kokonaisvaltaista tukea. Hartiat ja lantio uppoavat sopivasti vuoteeseen ilman pintapaineen tunnetta, jonka ansiosta selkäranka pysyy nukkuessa suorassa ja luonnollisessa asennossa.

Ihmisillä on toisaalta myös omat mieltymykset nukkumisen suhteen, toiset tykkäävät pehmeämmistä, ja toiset kovemmista ja jämäkämmistä patjoista. Paras ja tärkein mittari onkin lopulta oma tuntemus. Se että patja tuntuu nukkujasta hyvältä! Sitä tuntemusta muut mittarit ja ulkopuoliset opastajat eivät voi tietää eikä kiistää.